
Ajanottotransponderi on pieni, muutaman gramman painoinen lähetin, joka kertoo kilparadan ajanottojärjestelmälle aina, kun RC-auto ylittää maaliviivan. Kun siirryt kerhoillan vapaasta ajosta ensimmäiseen kisaan, vastaan tulee kysymys: tarvitsenko oman transponderin, miten se asennetaan ja miten kierrosajan mittaus oikeastaan toimii? Tämä artikkeli vastaa näihin kysymyksiin. Lisäksi saat vinkit, joilla vältät kisapäivän tavallisimman harmin: auto kiertää rataa, mutta tulostaululle ei tule yhtään kierrosta.
Näin kierrosajan mittaus toimii radalla
RC-kilpailujen ajanotto perustuu kolmeen osaan. Radan pinnan alle tai päälle maaliviivan kohdalle asennetaan tunnistuslenkki eli kaapelisilmukka. Silmukka on kytketty dekooderiin, joka tunnistaa jokaisen ohi menevän transponderin yksilöllisen numeron. Dekooderi lähettää tiedot tietokoneelle, jossa ajanotto-ohjelma laskee kierrokset ja ajat.
Euroopassa käytetyin järjestelmä on MyLaps (aiemmin AMB). Sen RC4-dekooderit ja RC4 Hybrid -transponderit ovat käytössä useimmilla suomalaisilla kilparadoilla Helsingistä Ouluun. Tulokset siirtyvät usein suoraan MyRCM-palveluun, josta kuljettajat ja huoltajat voivat seurata eriä reaaliajassa puhelimella.
Kierrosaika mitataan tuhannesosasekunnin tarkkuudella. Kilpailutulos ei kuitenkaan perustu nopeimpaan kierrokseen. Suomessa ja muualla Euroopassa ajetaan yleensä 5 minuutin aika-ajoeriä, ja tulos ilmoitetaan muodossa ”kierrokset + aika”, esimerkiksi 22 kierrosta / 5:08,341. Eniten kierroksia ajanut voittaa. Tasatilanteessa ratkaisee aika.
Oma ajanottotransponderi vai kerhon lainalaite?
Henkilökohtainen transponderi saa virtansa auton vastaanottimelta tai ESC:n BEC-piiriltä. Se kytketään vapaaseen vastaanottimen kanavaan tai Y-johdolla servokaapeliin. MyLaps RC4 Hybrid maksaa Suomessa tyypillisesti noin 90-130 €, ja sama transponderi toimii vuosia. Tunnistenumero pysyy samana, joten kilpailijatiedot ovat ajanotossa valmiina joka kisassa.
Kerhojen lainatransponderit ovat yleensä akkukäyttöisiä ja kiinnitetään autoon teipillä tai tarranauhalla. Ne riittävät hyvin, jos kokeilet kisaamista ensimmäistä kertaa. Jos ajat enemmän kuin 3-4 kisaa kaudessa, oma laite maksaa itsensä takaisin jo helppoudessa. Lainalaitteen latauksesta ei tarvitse huolehtia, eikä tarvitse jonottaa ilmoittautumispisteellä.
Poikkeus: jos ajat useampaa luokkaa, esimerkiksi 1:10 tasamaarinkkaa ja 1:8 nitrobuggya samana päivänä, tarvitset joko kaksi transponderia tai paljon siirtelyä erien välissä. Siirtäminen kesken kisan altistaa kytkentävirheille. Siksi kokeneet kuljettajat pitävät jokaisessa kisa-autossa oman transponderinsa.
Transponderin asennus käytännössä
Kokenut kuljettaja miettii asennuspaikan jo autoa rakentaessaan, eikä vasta varikolla kisa-aamuna. Transponderin signaali kulkee alaspäin kohti radan lenkkiä, joten paras paikka on mahdollisimman matalalla ja auton keskilinjan lähellä.
Toimiva asennus etenee näin:
1. Valitse paikka, jossa transponderin alla ei ole paksua hiilikuitu- tai alumiinilevyä. Hiilikuitu johtaa sähköä ja voi heikentää signaalia.
2. Pidä laite vähintään muutaman sentin päässä moottorista ja moottorikaapeleista. Harjaton moottori ja ESC tuottavat häiriöitä.
3. Kiinnitä tukevasti kaksipuolisella teipillä tai nippusiteillä. Monster truckissa ja buggyssa hypyt irrottavat huonosti kiinnitetyn laitteen.
4. Tarkista kytkennän napaisuus. Väärin päin kytketty servojohto on tavallinen syy siihen, että transponderin merkkivalo ei syty.
5. Tee testikierros radalla ja varmista ajanotosta, että numerosi näkyy.
Crawlereissa ja skaalamalleissa transponderia ei yleensä tarvita, koska kilpailut perustuvat virhepisteisiin ja ratasuoritukseen. Driftissä tuomarointi perustuu linjaan ja kulmaan, ei kierrosaikaan.
Myytti: transponderi mahdollisimman eteen, niin ajat paranevat
Varikolla kuulee joskus neuvon siirtää transponderi auton keulaan, jotta ”viiva ylittyy aikaisemmin”. Kierrosaika ei kuitenkaan muutu, sillä mittaus alkaa ja päättyy samassa kohdassa autoa joka kierroksella. Siirto keulaan ei siis tuo yhtään tuhannesosaa lisää.
Ainoa tilanne, jossa paikka voi vaikuttaa, on finaalin maalisuora, jossa kaksi autoa tulee rinnakkain. Silloinkin ero on muutamia senttejä. Paljon olennaisempaa on, että transponderi on paikassa, jossa se toimii luotettavasti jokaisella kierroksella. Yksikin rekisteröimättä jäänyt kierros maksaa enemmän kuin mikään sijoitusoptimointi voi tuoda.
Yleisimmät virheet kilpailupäivänä
Ensimmäinen virhe on väärä tunnistenumero ilmoittautumisessa. Transponderin numero on laitteen kyljessä, ja yksikin väärä numero tarkoittaa, että kierroksesi kirjautuvat tuntemattomalle kuljettajalle. Kuvaa numero puhelimeen ja tarkista se kisan ilmoittautumislistasta ennen ensimmäistä erää.
Toinen virhe on unohtaa, että henkilökohtainen transponderi tarvitsee virtaa auton järjestelmästä. Jos vastaanotin ei ole päällä, transponderikaan ei toimi. Kokenut kilpailija tarkistaa merkkivalon aina auton käynnistyksen yhteydessä. Apuna on hyvä käyttää valmista kilpailupäivän tarkistuslistaa.
Kolmas virhe on teipata transponderi akun viereen niin, että se jää LiPo-akun hihnan alle tai puristuksiin. Akun vaihdossa kaapeli irtoaa tai katkeaa. Varikolla ladattavat LiPo-akut kuuluvat aina valvottuun lataukseen LiPo-turvapussissa. Jos akku alkaa savuta tai syttyy, poistu paikalta ja soita hätänumeroon 112.
FPV-dronekilpailujen ajanotto toimii eri tavalla
FPV-drone racingissa transponderia ei aina tarvita. Suomenkin seuroissa yleinen avoimen lähdekoodin RotorHazard-järjestelmä mittaa ajat suoraan dronen videolähettimen signaalista. Jokainen kuljettaja lentää omalla videokanavallaan, ja ajastin tunnistaa signaalin voimakkuuden huipun portin kohdalla. Isommissa kansainvälisissä kisoissa käytetään myös erillisiä transpondereita.
Ajanotto ei poista dronelainsäädännön vaatimuksia. FPV-lentäminen vaatii Traficomin Droneinfo-palvelun käyttäjärekisteröinnin, kun drone painaa yli 250 g tai siinä on kamera. Lisäksi tarvitaan A1/A3-lentoluokan teoriakoe ja tähystäjä, koska lasit päässä lentävä ei itse pidä näköyhteyttä (VLOS). Seurojen hyväksytyillä harjoitusalueilla säännöt on yleensä käyty valmiiksi läpi, mutta lentokieltoalueet ja lentokenttien lähialueet on silti tarkistettava ennen jokaista lentoa.
Mistä aloittaa kilpaileminen Suomessa
Suomen Radio-ohjausliitto SRL toimii lajin kattojärjestönä. Kilpasarjoja ajetaan sähköRC:ssä, polttomoottoriluokissa, off-roadissa ja tasamaaratoissa. Talvikaudella moni seura siirtyy hallien mattoradoille, joissa ajanotto on usein kiinteästi asennettu. Kylmissä ulkokisoissa akut kannattaa lämmittää ennen erää, koska kylmä LiPo menettää tehoa jo ensimmäisillä kierroksilla.
Kannattaa tutustua siihen, miten RC-kilpailujen luokat ja sarjat Suomessa jakautuvat, ja valita luokka, johon oma auto jo sopii. Lähin seura löytyy usein helposti, ja moni järjestää kerhokisoja ajanotolla jopa viikoittain. Lue lisää aiheesta RC-radat ja seurat.
Transponderin ja muut kilpailuvarusteet saa RC-kaupasta. Lelukaupan kauko-ohjattavat leluautot eivät yleensä sovi seurojen kisaluokkiin.
UKK
Tarvitseeko ensimmäiseen RC-kilpailuun oman transponderin?
Ei välttämättä. Useimmilla suomalaisilla seuroilla on lainatranspondereita, jotka saa ilmoittautumisen yhteydessä. Kysy etukäteen järjestäjältä, onko lainalaitteita riittävästi.
Toimiiko vanha AMBrc-transponderi nykyisessä RC4-järjestelmässä?
Osittain. RC4 Hybrid -transponderi toimii sekä vanhoissa AMBrc- että uusissa RC4-dekoodereissa. Vanhimmat AMBrc-transponderit eivät kuitenkaan toimi pelkällä RC4-järjestelmällä. Tarkista radan dekooderin tyyppi järjestäjältä.
Voiko kierrosaikoja mitata ilman kilparadan ajanottoa?
Kyllä, mutta tarkkuus on heikompi. Harjoittelussa voi käyttää puhelinsovelluksia tai infrapunaporttiin perustuvia harrastejärjestelmiä. Virallisissa kisoissa käytetään radan omaa transponderijärjestelmää.
Yhteenveto: luotettava ajanotto alkaa asennuksesta
Ajanottotransponderi on kilpailijan halvimpia mutta tärkeimpiä varusteita. Kierrosajan mittaus on tarkkaa vain, jos laite rekisteröityy joka kierroksella. Asenna transponderi matalalle, kauas moottorikaapeleista ja tukevasti kiinni, ja tarkista sen numero ilmoittautumisessa. Testaa merkkivalo ennen jokaista erää.