Ensimmäinen RC-helikopteri aloittajalle on usein joko koaksiaalinen sisälelu tai perinteinen yksiroottorinen kone, ja valinta vaikuttaa siihen, jatkuuko harrastus vai jääkö kopteri hyllyyn kahden viikon jälkeen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten co-axial ja perinteinen RC-helikopteri eroavat rakenteeltaan, lento-ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan, ja kumpi sopii millekin aloittajalle.
Helikopteri on kauko-ohjattavista malleista vaativin lennettävä. Siksi ensimmäisen koneen valinnalla on enemmän merkitystä kuin RC-auton tai kouluttajalennokin kohdalla.
Miten co-axial-helikopteri toimii
Koaksiaalisessa helikopterissa on kaksi päällekkäistä pääroottoria, jotka pyörivät vastakkaisiin suuntiin. Roottorien vääntömomentit kumoavat toisensa, joten pyrstöroottoria ei tarvita. Kone kääntyy, kun roottorien kierroslukuja muutetaan toisiinsa nähden.
Ylempi roottori on yleensä kytketty painotettuun tasaajatankoon (flybar), joka pyrkii palauttamaan koneen vaakatasoon. Tämän vuoksi co-axial leijuu lähes itsestään. Kun sauvat päästää irti, kopteri hidastaa ja jää paikalleen.
Tyypillinen co-axial on kevyt sisälentoon tarkoitettu malli 1S LiPo-akulla, ja kaupoissa niitä on 30-90 €:n hintaan. Isompia harrastetason koaksiaaleja on valmistanut esimerkiksi Blade, ja Esky ja Nine Eagles tekivät näitä paljon 2000- ja 2010-luvuilla. Kanavia on yleensä 3-4.
Perinteinen yksiroottorinen helikopteri
Perinteisessä helikopterissa on yksi pääroottori ja pyrstöroottori, joka kumoaa vääntömomentin. Tämä rakenne on täysikokoisissa helikoptereissa ja kaikissa vakavasti otettavissa RC-helikoptereissa. Se jakautuu kahteen päätyyppiin.
Fixed pitch (FP) -koneessa lapakulma on kiinteä ja nousu säädetään roottorin kierroksilla. Kone on yksinkertainen ja edullinen, mutta reagoi hitaasti. Collective pitch (CP) -koneessa lapakulmaa säädetään lennon aikana, jolloin kone reagoi heti ja pystyy lentämään myös ylösalaisin. CP-kone on se varsinainen harrastehelikopteri, ja 3D-lentäminen tehdään sillä.
Nykyiset aloittajan CP-koneet ovat flybarless-rakenteisia, ja niissä on elektroninen gyrovakautus. Esimerkiksi Bladen SAFE-järjestelmällä varustetuissa malleissa, kuten Blade 230 S:ssä, on vakaustila, joka palauttaa koneen vaakaan, sekä paniikkinappi. OMP Hobbyn M1- ja M2-koneet ovat suosittuja kerhoissa ympäri Suomea. Valmiiksi lennettävän (RTF tai BNF) aloittelijan CP-koneen hinta on yleensä noin 200-450 €.
Co-axial vai perinteinen – kumpi RC-helikopteri aloittajalle
Valinta riippuu siitä, mihin tähtää. Jos tavoitteena on leikkiä olohuoneessa tai antaa 8-12-vuotiaalle ensimmäinen lentävä laite, co-axial on oikea valinta. Se kestää törmäyksiä, ei vaadi säätöjä eikä pelota.
Jos tavoitteena on oppia lentämään helikopteria oikeasti, koaksiaali on sivupolku. Kokenut kerholentäjä neuvoo aloittajaa yleensä samalla tavalla: osta vakautettu yksiroottorinen kone ja simulaattori, ei koaksiaalia.
Co-axialin rajoitukset näkyvät nopeasti. Kone ei juuri liiku eteenpäin, koska tasaajatanko vastustaa kallistusta. Ulkona pienikin, 2-3 m/s tuulenpuuska vie kevyen koaksiaalin mennessään. Suomen syksyssä ja talvessa sisälento on usein ainoa vaihtoehto muutenkin, mutta silloin kannattaa harkita pientä flybarless-konetta, kuten Blade Nano -sarjaa, joka sopii sisälentoon samalla tavalla.
Myytti: koaksiaali opettaa lentämään oikeaa helikopteria
Yleinen käsitys on, että co-axialilla harjoitellaan ja sitten siirrytään perinteiseen koneeseen. Käytännössä taidot siirtyvät huonosti. Koaksiaali korjaa itse asentonsa, joten lentäjä ei koskaan opi tekemään pieniä jatkuvia korjausliikkeitä, joita yksiroottorinen kone vaatii.
Moni koaksiaalilla aloittanut huomaa CP-koneen ensilennolla, että mikään opittu ei toimi. Kone kallistuu ja ajautuu sivuun heti, ja lentäjä odottaa sen palaavan itsestään. Tulos on usein rikkoutunut roottori ja taipunut pääakseli.
Koaksiaali opettaa jotain: kanavien hahmottamista ja suuntien ymmärtämistä silloin, kun kone lentää nokka lentäjää kohti. Se on hyödyllistä, mutta saman saa simulaattorista ilman lelukoptereita.
Simulaattori säästää varaosarahaa
Helikopterissa törmäys maksaa. Pääroottorin lavat, pääakseli, tasaajatanko tai pyrstöputki maksavat yhdessä helposti 30-60 € yhden kaatumisen jälkeen. Simulaattorissa sama virhe maksaa painalluksen reset-nappia.
Ammattilainen aloittaa leijunnasta simulaattorissa: ensin pyrstö lentäjää kohti, sitten sivuttain, lopuksi nokka kohti. Kun 2-3 minuutin leijunta onnistuu jokaisessa asennossa ilman pudotusta, on aika siirtyä oikeaan koneeseen. Tähän menee yleensä 10-20 tuntia harjoittelua. Simulaattoreita löytyy PC:lle, ja ne toimivat useimmiten oman lähettimen kanssa USB-adapterin tai langattoman donglen kautta.
Yleisimmät virheet ensimmäisen helikopterin kanssa
Liian halpa kone ilman varaosia. Supermarketista ostettu 40 €:n kopteri on käytännössä kertakäyttöinen, koska siihen ei saa varaosia. Ennen ostoa kannattaa tarkistaa, että mallille saa lapoja, akseleita ja hammasrattaita suomalaisesta RC-kaupasta.
Liian iso kone liian aikaisin. 450- tai 500-kokoluokan CP-kone näyttää hienolta, mutta sen roottori pyörii yli 2500 kierrosta minuutissa ja voi aiheuttaa vakavia vammoja. Ensimmäinen kone kannattaa valita 150-250-kokoluokasta.
Pyrstön huoltamatta jättäminen. Perinteisessä helikopterissa pyrstöroottori rikkoutuu kaatumisissa usein ensimmäisenä. Vinoon jäänyt pyrstö aiheuttaa huojuntaa, jota aloittaja luulee omaksi virheekseen. Vaihto onnistuu kotona perustyökaluilla, ja toisioroottorin vaihdon työvaiheet kannattaa opetella heti alussa.
Akut, säännöt ja turvallisuus
Lähes kaikki aloittajan helikopterit käyttävät LiPo-akkuja: koaksiaalit 1S, pienet CP-koneet 2S-3S ja 230-kokoluokka tyypillisesti 3S. Lataus tehdään aina valvotusti balansserilaturilla, ja akkuja säilytetään paloturvallisessa LiPo-pussissa. Lisää käytännön ohjeita löytyy artikkelista LiPo-akkujen turvallinen lataus kotona. Jos akku syttyy palamaan, eikä tilannetta saa heti hallintaan, soita 112.
Talvella akut kannattaa pitää lämpimänä takin sisätaskussa ennen lentoa. Kylmä LiPo antaa jännitteen pudota nopeasti, ja helikopteri voi menettää kierroksia kesken leijunnan.
Myös RC-helikopteri on EU:n droneasetuksen mukainen miehittämätön ilma-alus. Jos kone painaa vähintään 250 g, käyttäjän on rekisteröidyttävä Traficomin Droneinfo-palvelussa ja suoritettava verkkokoe. Lennetään näköyhteydessä (VLOS), enintään 120 metrin korkeudessa, ja lentokieltoalueita, kuten lentoasemien ympäristöjä, on noudatettava. Kerhojen kentillä lennetään usein Suomen Radio-ohjausliiton (SRL) kautta saadun luvan mukaisesti, mikä on yksi hyvä syy liittyä paikalliseen seuraan.
Lasten sisäleluiksi tarkoitetut koaksiaalit myydään usein lelukaupoissa, ja se on niille oikea paikka. Harrastekäyttöön tarkoitetut helikopterit, varaosat ja asiantunteva neuvonta löytyvät RC-kaupoista.
UKK
Voiko co-axial-helikopterilla lentää ulkona?
Vain täysin tyynellä säällä. Kevyt koaksiaali on rakennettu sisälentoon, ja jo heikko tuuli vie sen hallinnasta. Ulkolentoon sopii paremmin vakautettu yksiroottorinen kone.
Paljonko aloittajan oikea RC-helikopteri maksaa kokonaisuudessaan?
Vakautettu CP-kone maksaa noin 200-450 €, ja lisäksi tarvitaan 2-4 lisäakkua, balansserilaturi ja ensimmäiset varaosat. Kokonaisbudjetti on tyypillisesti 350-650 €, jos lähetin ostetaan samalla.
Kuinka kauan helikopterin lentämisen oppiminen kestää?
Vakaa leijunta kaikissa asennoissa vaatii yleensä 10-20 tuntia simulaattoria ja muutaman kuukauden säännöllistä lentämistä. Eteenpäin lentäminen ja ympyrät tulevat sen jälkeen nopeammin.
Yhteenveto: valitse tavoitteen mukaan
Co-axial on hauska, turvallinen ja edullinen sisälelu, mutta se ei kasvata helikopterilentäjää. Perinteinen yksiroottorinen kone, jossa on elektroninen vakautus, on vaativampi ja kalliimpi, mutta sillä harrastus voi jatkua vuosia. Paras järjestys on simulaattori ensin, sitten pieni vakautettu CP-kone ja varaosat valmiiksi hyllyyn.